22.6.2015
Janne Tompuri
22.11.2009
Anne Hänninen



Me särjetyt, me viiltävät.
Sanat ovat peittäneet kaiken kuin kukat: arkku on laskettu jo.
Nimeämisten tarkat taakat: eivät selvitä mitään.
Pyristelet verkossa: luo tunteen elävyydestä.
Tähti on vapaa omalla radallaan, ei suistuneena?
Elämä menee vääriin kuvitelmiin oikeasta.
Hipaisenko vainajien unia kun näitä ajatuksia ilmestyy?
Vilpittömyys esittäköön ilveilijää tai pidetään narrina.
Muut antavat sinulle kasvot. Kukaan ei anna sinulle itseäsi.
Jalanjäljissäni menneet, jatkan tiettömyyttä.
(eri teoksista)
Aforismit © Anne Hänninen
Valokuvat / Photos © Sami Feiring (Aug 2009)
12.7.2009
Heikki Morgan Hämäläinen
30.6.2009
Markku Envall


Hän rakasti Bachia tulevaisuuden musiikkina. Bach oli ainoa varma asia, jonka hän siitä tiesi.
Murtaudu ulos vankilasta, joka hetki.
Luulet käyttäväsi konetta. Kone käyttää sinua.
Tekijän ovella koputtaa aikoja. Se tarjoutuu pysyväksi sijaiseksi.
Sitä paheksutaan, joka syö pöydässä niin paljon, että toinen jää ilman. Ei sitä, joka tekee saman maailmassa.
(teoksesta Rakeita, 1983)
Ylläpidä riippuvuutta monista. Se on ainoa ja suhteellinen vapaus.
Puhtaus ei ole vain toden sanomista. Se on myös valheen kuuntelemattomuutta.
Rakkauden ensimmäisessä portaassa lukee "minä tahdon", viimeisessä "maailma on".
Nykyajan pahin asia on tulevaisuuden uhat. Toiseksi pahin, että ne toteutuvat nyt.
Moraalisen tajun heräämistä kutsutaan demoralisoitumiseksi, kun kyseessä ovat sotilaat.
(teoksesta Pahojen henkien historia, 1986)
Etenen, sillä muistini on lyhyempi kuin kehä jota kierrän.
Kelkasta voi pudota myös sen eteen. Seniiliys ilmetä intona seurata aikaa.
Kettu kanatarhan, ihminen paratiisin, teollisuus ympäristön vartijana.
Jos kaikki ihmiset heitettäisiin mereen, meret alkaisivat heti puhdistua.
Valoa kohti kuljet niin kuin kevät, jos uskallat katsoa.
(teoksesta Samurai nukkuu, 1989)
Aatteiden liioittelijoilla ja vääristelijöillä on arvonsa. Heihin viittaamalla ne torjutaan.
Kärsimätön lyö, tappaakin. Kärsivällinen katsoo vierestä, kun maailma tekee sen.
Taistelu hävitään kun se aloitetaan. Sopijaan verrattuna niin häviäjä kuin voittaja ovat raatoja väkivallan jäljiltä.
Niin paljon järjestystä kuin välttämätöntä. Niin paljon vapautta kuin mahdollista.
Kun uudistaminen haittaa enemmän kuin hyödyttää, maailma alkaa olla valmis.
(teoksesta Uni palaa rikospaikalle, 1991)
Kun tieto vaihtuu uskoon, varmuus puolittuu, mutta väittämisen voima kaksinkertaistuu.
Instituutio ei pyydä anteeksi. Se vaihtaa puheenaihetta, esityslistaa, lopulta henkilöstöä.
Aatteellisessa liikkeessä ei kytkykauppaa ole kielletty.
Media tekee galluptutkimuksen. Tykistön tiedustelu raportoi iskujen tulokset.
Kuuset jäävät ennalleen kun lähdet. Sinä et, kun kuuset lähtevät.
(teoksesta Kivestä, valosta ja hyvästä teoriasta, 1994)
Kilpikonna voittaa Akhilleuksen tien tuntemuksessa.
Kerran, kahdesti voit luoda nahkasi. Kolmas kerta nylkee sinut.
Edistys ei poista epäkohtia, mutta kasvattaa valikoimaa.
Kun muuta mitataan rahalla, millä rahaa mitataan?
Kirjoittaminen, maailman rakastamisen valitsemista, aina.
(teoksesta Ja Job antaa anteeksi, 2005)
Emme osta tarpeiden tyydyttäjiä, ostamme riippuvuuksien ylläpitäjiä.
Liikenne niin vilkasta, että lapset on vietävä kouluun autolla.
Jos Jumala loi maailman, hänestä se kertoo, jos työ tekijästään.
Elämme kuin meillä olisi kaksi elämää, joista ensimmäisen käytämme resurssin hankintaan.
Kerätään viimeisiä sanoja. Heidän, ei heille.
(teoksesta Tanssia neulankärjellä, 2008)
Aforismit © Markku Envall
Valokuvat / Photos © Sami Feiring (May 2009)
Hilja Merioja

Pappi: Mitä pidät maailman menosta?
Piru: Minulle se on puhdasta tuloa.
Pahallakin on hyvyyttä naamarin verran.
Vapautta me etsimme kuin kala koukkua.
Kun viha panostetaan lapseen, hänen tarvitsee vain painaa liipasinta.
Tulevaisuuden suurin yhteinen tekijä on pienen lapsen rakastaminen tänään.
Aloita tänään. Huominen huolehtii lopusta.
(teoksesta Kipinöitä tuhkassa, 1998)
Aforismit © Hilja Merioja
Valokuva / Photo © Sami Feiring (Aug 2006)
27.6.2009
Mirkka Rekola

Älä tee kuvaa. Kaikki on.
Sinä sanot sitä kuolemaksi, se sanoo sinua siksi.
Suukapula kiertää, tauti leviää.
Enemmän jalat maassa, sinä sanot. Haudata sinä minut haluat.
Missä se on, kun yksikään joka sen kokee, ei voi olla kokematta sitä kaikille?
Maailma katettu pöytä, siinä näet nälkäsi.
Jos tahto on vapaa, voiko se olla sinun?
(teoksesta Muistikirja, 1969)
Erakon pitkän iän salaisuus: ei nähnyt kenenkään kuolevan.
Tarpeeton pyyhitään yli.
Ilo on hyvä johdattaja, se on käynyt jo siellä, minne ollaan menossa.
(teoksesta Maailmat lumen vesistöissä, 1978)
Tyhjä on hauta ja taivasta myöten auki.
Kulkee kuin suojaisi polkua sateelta vanhus tuolla.
Aika pysähtyy missä vain niille, joita se ei sido.
(teoksesta Silmänkantama, 1984)
Älä nyrkkiä, heristä korvia.
Pölkkypäät, että minä näen teissä jumalankuvat.
Siitä mistä vaikenee tulee nähdyksi sana.
(teoksesta Tuoreessa muistissa kevät, 1987)
Aforismit © Mirkka Rekola
Valokuva / Photo © Sami Feiring (Aug 2006)


