Janne Tompuri

 

 

 

Näin pojan kaatuvan, miehen nousevan ylös.

Lapselle ei riitä, että olet vanhempi.

Vankilan portti on avoinna, kysyvästi.

Paljasjalkainen kaupunkilainen, kerjuuasennossa.

Demokratia: pyramidihuijaus.

Mitä on viha, jos tämä on rakkautta?

En pelkää, että kone oppii ajattelemaan kuten ihminen, vaan että ihminen oppii ajattelemaan kuten kone.

Kun taide rikkoo rajoja, sille annetaan seinät.

Kysymysmerkki: filosofin paimensauva.

Yliampuvat ajatukseni ovat varoituslaukauksia.

Aforisti piilottaa ajatuksen kaikkien nähtäville.

 

Aforismit © Janne Tompuri

Valokuvat © Sami Feiring (kesäkuu 2015, Suvilahti, Helsinki)

 

 

Hanna-Leena Ylinen

 

 

 

 

 

 

 

Jos metsän tehtävä on elättää omistajansa, miten selviävät ne, jotka tarvitsevat metsää elääkseen?

 

Rohkeat kyseenalaistavat kulutuksen, rohkeimmat tuotannon.

 

Luonnonsuojelu on vapaaehtoistyötä, hävittäminen työtä.

 

Onnistunut joukkotiedotus: kaikilla samat ajatukset.

 

Kuville kumartaminen on tärkeä kansalaistaito.

 

Politiikkaa tarvitaan, jotta vääryydet voisivat tapahtua demokraattisesti.

 

Kunnia on jaettava kiireellä, etteivät perusteet ehdi vanheta.

 

Et voi pudottaa minua. Olen jo siellä.

 

Vaarallisin ihminen on kohdattava ensimmäiseksi.

 

Lapsen harha: aikuisena saan päättää itse.

 

Tulevaisuudessa voi katua näitä päiviä, jotka kuluvat kadotettujen mahdollisuuksien murehtimiseen.

 

 

 

Aforismit © Hanna-Leena Ylinen

Valokuvat © Sami Feiring (toukokuu 2015, Meri-Rastila, Helsinki; ensimmäisen kuvan taustalla Meri-Rastilan pirunpelto)

 

 

Esko Laaksonen

 

 

 

 

 

 

 

Katsomme toisiamme suoraan silmälappuihin. 

 

Demokratia on lähtöisin kansasta, mutta päässyt sittemmin parempiin piireihin.

 

Näkymättömän käden vakiovaruste: nyrkkirauta.

 

On asioita joista ei julkisuudessa tiedetä mitään, sillä ne kuuluvat avoimelle sektorille.

 

Ensin ihmiset sysätään marginaaliin ja sitten kauhistellaan ääri-ilmiöitä.

 

Tukholman syndrooma: useimpien vaalitulosten selittäjä.

 

Toisinajattelijaa aletaan kumartaa heti, kun hänet on saatu naulittua ristille.

 

Jokainen haluaa jättää maailmaan jälkensä. Siivota saa joku muu.

 

Kun ahneudesta tehdään hyve, tulee kohtuudesta synti.

 

Toisilla kamppailu toimeentulosta, toisilla elintasosta.

 

Vain yksi toive elämäni tarinalta: kunpa ei loppuisi kovin jännittävään kohtaan.

 

 

Aforismit © Esko Laaksonen

Valokuvat © Sami Feiring (toukokuu 2015, Lasipalatsin edusta, Helsinki)

 

 

Torsti Lehtinen

Mitä useampia kättenpäällepanijoita, sitä enemmän jalkojenalleottajia.

Ihminen: tragedia nahkakansissa.

Väärinkäytön yleisyyden vuoksi pitäisi rauhoittavista lääkkeistä panna reseptille ensimmäiseksi raha.

Usko on kokeellista tietoa, jota ei voi todistaa.

Kristusta ei enää ristiinnaulita. Hänet teloitetaan Humen giljotiinilla.

(teoksesta Nuorallatanssija, 1987)


Syleilemme toisiamme kuilun yli. Jos irrottaudumme, putoamme.

Koirat ja kirjailijat hikoilevat kielen kautta.

Vain niille kannattaa selittää, joille ei tarvitse.

Olemme kaikki sotainvalideja, kolmanteen ja neljänteen polveen.

Ateismin historiasta päätelleen Jumalalla on yhdeksän henkeä.

(teoksesta Kuolemattomat sielut,1989 )


Teot uppoavat verkkoina veteen; sanat sätkivät kaloina kuivalla maalla.

Luokkatietoisuuden yleisin laji: minä ja muut.

Haluan tutustua juuriini, jotta en kompastuisi niihin.

Lupaavat pelastaa sieluni. Toivottavasti hoito ei ole tautia pahempi.

Uskontunnustukseni on lyhyt: En tiedä!

(teoksesta Mahdolliset maailmat, 2005)



Aforismit © Torsti Lehtinen

Valokuvat © Sami Feiring (elokuu 2010)