Janne Tompuri

 

 

 

Näin pojan kaatuvan, miehen nousevan ylös.

Lapselle ei riitä, että olet vanhempi.

Vankilan portti on avoinna, kysyvästi.

Paljasjalkainen kaupunkilainen, kerjuuasennossa.

Demokratia: pyramidihuijaus.

Mitä on viha, jos tämä on rakkautta?

En pelkää, että kone oppii ajattelemaan kuten ihminen, vaan että ihminen oppii ajattelemaan kuten kone.

Kun taide rikkoo rajoja, sille annetaan seinät.

Kysymysmerkki: filosofin paimensauva.

Yliampuvat ajatukseni ovat varoituslaukauksia.

Aforisti piilottaa ajatuksen kaikkien nähtäville.

 

Aforismit © Janne Tompuri

Valokuvat © Sami Feiring (kesäkuu 2015, Suvilahti, Helsinki)

 

 

Hanna-Leena Ylinen

 

 

 

 

 

 

 

Jos metsän tehtävä on elättää omistajansa, miten selviävät ne, jotka tarvitsevat metsää elääkseen?

 

Rohkeat kyseenalaistavat kulutuksen, rohkeimmat tuotannon.

 

Luonnonsuojelu on vapaaehtoistyötä, hävittäminen työtä.

 

Onnistunut joukkotiedotus: kaikilla samat ajatukset.

 

Kuville kumartaminen on tärkeä kansalaistaito.

 

Politiikkaa tarvitaan, jotta vääryydet voisivat tapahtua demokraattisesti.

 

Kunnia on jaettava kiireellä, etteivät perusteet ehdi vanheta.

 

Et voi pudottaa minua. Olen jo siellä.

 

Vaarallisin ihminen on kohdattava ensimmäiseksi.

 

Lapsen harha: aikuisena saan päättää itse.

 

Tulevaisuudessa voi katua näitä päiviä, jotka kuluvat kadotettujen mahdollisuuksien murehtimiseen.

 

 

 

Aforismit © Hanna-Leena Ylinen

Valokuvat © Sami Feiring (toukokuu 2015, Meri-Rastila, Helsinki; ensimmäisen kuvan taustalla Meri-Rastilan pirunpelto)

 

 

Esko Laaksonen

 

 

 

 

 

 

 

Katsomme toisiamme suoraan silmälappuihin. 

 

Demokratia on lähtöisin kansasta, mutta päässyt sittemmin parempiin piireihin.

 

Näkymättömän käden vakiovaruste: nyrkkirauta.

 

On asioita joista ei julkisuudessa tiedetä mitään, sillä ne kuuluvat avoimelle sektorille.

 

Ensin ihmiset sysätään marginaaliin ja sitten kauhistellaan ääri-ilmiöitä.

 

Tukholman syndrooma: useimpien vaalitulosten selittäjä.

 

Toisinajattelijaa aletaan kumartaa heti, kun hänet on saatu naulittua ristille.

 

Jokainen haluaa jättää maailmaan jälkensä. Siivota saa joku muu.

 

Kun ahneudesta tehdään hyve, tulee kohtuudesta synti.

 

Toisilla kamppailu toimeentulosta, toisilla elintasosta.

 

Vain yksi toive elämäni tarinalta: kunpa ei loppuisi kovin jännittävään kohtaan.

 

 

Aforismit © Esko Laaksonen

Valokuvat © Sami Feiring (toukokuu 2015, Lasipalatsin edusta, Helsinki)

 

 

Minna-Karoliina Heino

 

 

 

 

Pelto orastaa. Hiirenkorvat kuuntelevat.

Hengähdän ja sadat perhoset lennähtävät.

 

Edellä jäljessäsi, opettaja.

Korvaton kuppikunta.

 

Valjastusta edeltää naruttaminen.

Ohittamaton tarjous: kohtaaminen.

 

Kannan päässä uusi askel.

 

Värjötellä ohikulkevien tuulessa.

 

 

 

Aforismit © Minna-Karoliina Heino

Valokuvat © Sami Feiring (toukokuu 2015, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ympäristöineen, Helsinki)

Pekka Kejonen

Ajattelu kokemisen oheistuotteena, ei ammattina.


Maailma, kertomuksilla kokoonharsittu kaaos.


Valitettavan moni epäilee itseään,
ei maailmaa jonka tuote on.


Markkinatalouden selkäranka: tarpeettomat tarpeet.


Runoilijan koti on aina miehitetyssä maassa.


Portti jumaluuteen olet sinä itse, siitä sen ahtaus.


Kun keskiluokka lahjotaan hiljaiseksi
voi köyhille tehdä mitä tahansa.


Demokratia taiteessa on sortoa.


Kesät pilvenkaitsija, talvisin lumihiutaleiden laskija.


On helpompi olla koditon kaikkialla
kuin kotonaan ei missään.


(teoksesta Kädettömän taputukset, 2010)


Aforismit © Pekka Kejonen

Valokuvat © Sami Feiring (lokakuu 2010)

Torsti Lehtinen

Mitä useampia kättenpäällepanijoita, sitä enemmän jalkojenalleottajia.

Ihminen: tragedia nahkakansissa.

Väärinkäytön yleisyyden vuoksi pitäisi rauhoittavista lääkkeistä panna reseptille ensimmäiseksi raha.

Usko on kokeellista tietoa, jota ei voi todistaa.

Kristusta ei enää ristiinnaulita. Hänet teloitetaan Humen giljotiinilla.

(teoksesta Nuorallatanssija, 1987)


Syleilemme toisiamme kuilun yli. Jos irrottaudumme, putoamme.

Koirat ja kirjailijat hikoilevat kielen kautta.

Vain niille kannattaa selittää, joille ei tarvitse.

Olemme kaikki sotainvalideja, kolmanteen ja neljänteen polveen.

Ateismin historiasta päätelleen Jumalalla on yhdeksän henkeä.

(teoksesta Kuolemattomat sielut,1989 )


Teot uppoavat verkkoina veteen; sanat sätkivät kaloina kuivalla maalla.

Luokkatietoisuuden yleisin laji: minä ja muut.

Haluan tutustua juuriini, jotta en kompastuisi niihin.

Lupaavat pelastaa sieluni. Toivottavasti hoito ei ole tautia pahempi.

Uskontunnustukseni on lyhyt: En tiedä!

(teoksesta Mahdolliset maailmat, 2005)



Aforismit © Torsti Lehtinen

Valokuvat © Sami Feiring (elokuu 2010)

Mauri Lavonen

Kuolema on ateistille piste. Kristitylle kaksoispiste.

Ilonkyyneleet pyyhitään, surunkyyneleet eletään pois.

Jos kuolema kolkuttaa kantapäillä, vauhdin lisääminen saattaa pahentaa tilannetta.

(teoksesta Elämä pakenee, viisaus pysyy, 1998)


Moni kadehtii itseään viisaampia. Minä kysyn heiltä neuvoa.

Jos rakkauskirje muistuttaa anomusta, se saatetaan hylätä.

Luonnonlahjakkuus harvoin myöntää olevansa luonnonoikun lähisukulainen.

(teoksesta Ratsasta kanssani aamuun, 1999)


Nuoret rakastavaiset eivät osaa kuvitellakaan, kuinka hiillos lämmittää.

Vammaisuus on kaikkein kiusallisinta terveille.

Valta sokaisee ja jatkuvat aplodit tekevät kuuroksi.

(teoksesta Sylin lämpöä ja hengen paloa, 2002)


Moni markkinarako on osoittautunut ansaksi.

Älä julista tehneesi parannusta, vaan anna sen näkyä teoissasi.

Elämä ei tartu sinuun, ellet sinä tartu elämään.

(aiemmin julkaisemattomia)


Aforismit © Mauri Lavonen

Valokuva © Sami Feiring (Aug 2010)

Johannes Ojansuu

Kysymyksien tarkoitus on valo. Vastaukset loistavat poissaolollaan.

Valo ilman varjoja. Autiomaa.

Me etsimme aitoa, alkuperäistä. Tähän perustuu ihmisen kaikki teeskentely.

Halusi kuolla, mutta pienissä erissä.

Totuuden luonne. Viimeistä huutoa.

Rivikansanedustaja: miten osuva termi se onkaan. Poliittiset sulkeiset.

Enemmistöjen moraalioppi. Mahdollisimman paljon hyvää tarpeeksi monille.


Aforismit © Johannes Ojansuu

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (Dec 2009)

Markku Viitasalo

Synnittömiä riittää mutta ei virheettömiä kiviä.

Totuus ehtii paikalle yleensä vasta sen julistajien lähdettyä.

Mitä puhtaampi oppi sitä likaisempi puhtaanapito.

Haluamme vain sen, mikä meille kuuluu eli sen, minkä haluamme.

Tulevat jälkijunassa ja sanovat olevansa vetureita.

Työ vaiettiin mutta virhe sai innostuneen vastaanoton.

Ekoturismia ovat vain viimeiset matkat.



Aforismit © Markku Viitasalo

Valokuva / Photo © Sami Feiring (Oct 2009)

Anne Hänninen

Me särjetyt, me viiltävät.

Sanat ovat peittäneet kaiken kuin kukat: arkku on laskettu jo.

Nimeämisten tarkat taakat: eivät selvitä mitään.

Pyristelet verkossa: luo tunteen elävyydestä.

Tähti on vapaa omalla radallaan, ei suistuneena?

Elämä menee vääriin kuvitelmiin oikeasta.

Hipaisenko vainajien unia kun näitä ajatuksia ilmestyy?

Vilpittömyys esittäköön ilveilijää tai pidetään narrina.

Muut antavat sinulle kasvot. Kukaan ei anna sinulle itseäsi.

Jalanjäljissäni menneet, jatkan tiettömyyttä.

(eri teoksista)


Aforismit © Anne Hänninen

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (Aug 2009)

Hannu Pulkkinen

Oravanpyörä näyttää läheltä katsoen tikapuilta.

Mikä aika on tämä, kun säästä puhuminen on maailmanlopun julistusta.

Menestysohjelman resepti: tehdään televisiosta avaimenreikä.

Monikin näkisi Jumalan, ellei olisi pappi edessä.

Sota ei ratkaise maailman ongelmia. Aina joku jää kuitenkin henkiin.


Aforismit © Hannu Pulkkinen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (Sep 2009)

Jussi Helminen

Hyvä taiteilija ei ole hyvä koko ajan, vaan joka kerta uudelleen.

Sivistyksestään pääsee eroon vain opiskelemalla lisää.

Niin moni vallankumouksen lapsi pani mieleensä kaikesta vain puolet: vallan.

Ei kukaan haravoitua pihaa näe, ei pestyä kiveä.

Kerralla teatteri voi koskettaa vain pientä osaa ihmiskunnasta, mutta suurta osaa ihmisestä.

(teoksesta Teatterissa on käytävä, 2003)


Ennen pitkää työväki jälleen oivaltaa olevansa markkinavoima.

Joku juoksee saadakseen ruokaa, joku että se kuluisi pois.

Odotin isoa oivallusta. Kun en saanut, sain.

Yksinäinen sydän on altis rytmeille.

Tuhat ja yksi syytä: yksi riittää tekemiseen, tuhat tekemättä jättämiseen.

(teoksesta Ajatusvoikukkia, 2007)


Aforismit © Jussi Helminen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (Aug 2009)

Arno Kotro

Älä polta lippuja. Kaada tangot.

Tietä voi näyttää myös antamalla sitä.

Rakasta itseäsi, mutta tee se sinua rakastavien kautta.

Ruoho ei ole vihreintä siellä missä aita on matalin.

Ei pahinta se että ei voi elää näin. Vaan se että voi.

Mikä rakentavampaa kuin sydämen purkaminen?

Henkinen kasvu? Ensin ennakkoluulojen vanki, nyt jälkiluulojen vartija.

Etsin teitä itsestäni ulos. Juuri teitä.

Kun miettii ajan kanssa, ei ole yksin.

 

Aforismi on ainoa ismi, joka kaatuu liikaan kannatukseen.

 
(teoksesta Pysäytyskuvia (2004), paitsi kolme viimeistä aforismia aiemmin julkaisemattomia)
Aforismit © Arno Kotro

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (Aug 2009)

Aleksi Ahtola

Inflaatio on mahdoton ajatus. Rahan arvo ei laske koskaan.

Ruuhka on säännöllinen mielenosoitus vallitsevan järjestelmän puolesta.

Suosituin uskonto lupaa ikuisen elämän. Absurdi lohdutus.

Vain vankeus voi olla ehdollista. Rakkaus on aina ehdotonta.

Lehdet tippuvat postiluukusta. Jokainen aamu on syksy.



Aforismit © Aleksi Ahtola

Valokuva / Photo © Sami Feiring (July 2009)

Eino Vastaranta

Kolkuttavalle avataan. Poikkeuksena omatunto.

Taivaan sini silmissä.

Olemme kaikki samassa veneessä, sanovat soutajille.

Kun vaadit muutosta, aloittavat sen sinusta.

Sotilas tottelee käskyjä. Yhdeksää.

Kuolema pitää toimittajan hengissä.

Viisasten juoma, syö aivosoluja.

Kysyivät mitä suomalaisuus on. Näytin kieltä.

Kävi eläintarhassa katselemassa petoja, jotka katselevat häkkieläimiä.

Puhuvat ongelmajätteestä. Sanoisivat reilusti ihminen.

Luonnon, eläinten, lasten, köyhien, puolustuskyvyttömien suojelijoita sanovat toisinajattelijoiksi. Pistääkö ajattelemaan?

Juuristaan pääsee eroon vasta mullan alla.



Aforismit © Eino Vastaranta

Valokuva / Photo © Sami Feiring (July 2009)

Heikki Morgan Hämäläinen

Ollaan hiljaa, saadaan valmiit säännöt.

Lammas se, joka viulut maksaa.

Ystävyys on sekä työ että palkka.

Verestä, hiestä ja kyyneleistä valitse keskimmäinen.

Vapaus vaatii antautumista.

(teoksesta Ihmisen osa, 2008)



Aforismit © Heikki Morgan Hämäläinen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (July 2009)

Kari Hongisto

Kun mukavuudenhalu määrää, kenelläkään ei ole enää mukavaa.

Kuolemantuomioon sisältyy ajatus, että tuomittu ottaa opikseen.

Puhutaan ekoterrorismista vain silloin kun kettu vapautetaan.

Voitto on varma kilpaillessamme toisemme hengiltä.

Sivistyksen aukoista avautuvat laajat näköalat.

Aforismit © Kari Hongisto

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2006)

Markku Envall

Hän rakasti Bachia tulevaisuuden musiikkina. Bach oli ainoa varma asia, jonka hän siitä tiesi.

Murtaudu ulos vankilasta, joka hetki.

Luulet käyttäväsi konetta. Kone käyttää sinua.

Tekijän ovella koputtaa aikoja. Se tarjoutuu pysyväksi sijaiseksi.

Sitä paheksutaan, joka syö pöydässä niin paljon, että toinen jää ilman. Ei sitä, joka tekee saman maailmassa.

(teoksesta Rakeita, 1983)



Ylläpidä riippuvuutta monista. Se on ainoa ja suhteellinen vapaus.

Puhtaus ei ole vain toden sanomista. Se on myös valheen kuuntelemattomuutta.

Rakkauden ensimmäisessä portaassa lukee "minä tahdon", viimeisessä "maailma on".

Nykyajan pahin asia on tulevaisuuden uhat. Toiseksi pahin, että ne toteutuvat nyt.

Moraalisen tajun heräämistä kutsutaan demoralisoitumiseksi, kun kyseessä ovat sotilaat.

(teoksesta Pahojen henkien historia, 1986)



Etenen, sillä muistini on lyhyempi kuin kehä jota kierrän.

Kelkasta voi pudota myös sen eteen. Seniiliys ilmetä intona seurata aikaa.

Kettu kanatarhan, ihminen paratiisin, teollisuus ympäristön vartijana.

Jos kaikki ihmiset heitettäisiin mereen, meret alkaisivat heti puhdistua.

Valoa kohti kuljet niin kuin kevät, jos uskallat katsoa.

(teoksesta Samurai nukkuu, 1989)



Aatteiden liioittelijoilla ja vääristelijöillä on arvonsa. Heihin viittaamalla ne torjutaan.

Kärsimätön lyö, tappaakin. Kärsivällinen katsoo vierestä, kun maailma tekee sen.

Taistelu hävitään kun se aloitetaan. Sopijaan verrattuna niin häviäjä kuin voittaja ovat raatoja väkivallan jäljiltä.

Niin paljon järjestystä kuin välttämätöntä. Niin paljon vapautta kuin mahdollista.

Kun uudistaminen haittaa enemmän kuin hyödyttää, maailma alkaa olla valmis.

(teoksesta Uni palaa rikospaikalle, 1991)



Kun tieto vaihtuu uskoon, varmuus puolittuu, mutta väittämisen voima kaksinkertaistuu.

Instituutio ei pyydä anteeksi. Se vaihtaa puheenaihetta, esityslistaa, lopulta henkilöstöä.

Aatteellisessa liikkeessä ei kytkykauppaa ole kielletty.

Media tekee galluptutkimuksen. Tykistön tiedustelu raportoi iskujen tulokset.

Kuuset jäävät ennalleen kun lähdet. Sinä et, kun kuuset lähtevät.

(teoksesta Kivestä, valosta ja hyvästä teoriasta, 1994)



Kilpikonna voittaa Akhilleuksen tien tuntemuksessa.

Kerran, kahdesti voit luoda nahkasi. Kolmas kerta nylkee sinut.

Edistys ei poista epäkohtia, mutta kasvattaa valikoimaa.

Kun muuta mitataan rahalla, millä rahaa mitataan?

Kirjoittaminen, maailman rakastamisen valitsemista, aina.

(teoksesta Ja Job antaa anteeksi, 2005)



Emme osta tarpeiden tyydyttäjiä, ostamme riippuvuuksien ylläpitäjiä.

Liikenne niin vilkasta, että lapset on vietävä kouluun autolla.

Jos Jumala loi maailman, hänestä se kertoo, jos työ tekijästään.

Elämme kuin meillä olisi kaksi elämää, joista ensimmäisen käytämme resurssin hankintaan.

Kerätään viimeisiä sanoja. Heidän, ei heille.

(teoksesta Tanssia neulankärjellä, 2008)



Aforismit © Markku Envall

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (May 2009)

Maija Paavilainen

Kasvatus on houkuttelemista hyvään.

Jos käyttää tuntosarvia, ei tarvitse sarvia.

Ampumatta jääneitä nuolia ei tarvitse katua.

Hyvät ajatukset jatkuvat tekoina.

Tärkeämpää on viedä valoa kuin loistaa itse.

Kiire on ehtimisen este.

Mereen mennyt päivä nousee puhtaana huomiseen.

(eri teoksista)


Aforismit © Maija Paavilainen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (Oct 2006)

Hilja Merioja

Pappi: Mitä pidät maailman menosta?
Piru: Minulle se on puhdasta tuloa.

Pahallakin on hyvyyttä naamarin verran.

Vapautta me etsimme kuin kala koukkua.

Kun viha panostetaan lapseen, hänen tarvitsee vain painaa liipasinta.

Tulevaisuuden suurin yhteinen tekijä on pienen lapsen rakastaminen tänään.

Aloita tänään. Huominen huolehtii lopusta.

(teoksesta Kipinöitä tuhkassa, 1998)



Aforismit © Hilja Merioja

Valokuva / Photo © Sami Feiring (Aug 2006)

Virpi Alanen

Voinko puhua juurista, jos kohde ei suostu enää olemaan puu?

Kysymysmerkkien kauniita vauvankalloja minä silitän kynäni kärjellä.

Vaikuttavimpia ovat ne ansioluettelot, joissa on ajettu lastenrattailla uran sirpaleiden yli.

Tyhjyyttään ammottaa jokainen hetki, eheytymättömällä elämäntanssilla täytettävä.

Lopuksi et enää auo suutasi ja yritä kujertaa, vaan sanot. Ja muutut mullaksi.


Aforismit © Virpi Alanen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2009)

Toivo Laakso

Tämä sairauskohtauksen kaltainen onnentila.

Sinä epäonnen kolhima, taasko arpaan luotat?

Kahta puuttuu, tyhjä ja täysi.

Se mikä näkyy on lavastusta, muuta älä mieti.

Kuoltuaan hän muuttui valokuvaksi jota hänestä ei otettu.

(teoksesta Kuin ensi kesä, 2005)


Aforismit © Toivo Laakso

Valokuva / Photo © Sami Feiring (April 2008)

Lauri Sallinen

Aito rakkaus ei maksa mitään, mutta kopiot siitä ovat kalliita.

Ideologia leimahtaa kunnolla tuleen vasta silloin, kun sille löytyy kylliksi sammuttajia.

Kuka näyttelee elämässään, on itselleen sivuroolissa.

Älä kiertele totuutta tai valhe piirittää sinut.

Elämä on tie taivaaseen, taivas on tie elämään.

(teoksesta Hiljaisuudella on ääni, 2002)



Haemme suuntaa kun emme löydä syvyyttä.

Väistele kysymyksiä – ja ne osuvat tarkimmin.

Tyhmä on aseeton, mutta viisas ei hyökkää.

Tyydy vähään, siitä on pula.

Jos näet arvottoman ihmisen, olet sellainen.

(teoksesta Unet ovat herääviä, 2003)



Vain se mikä liikuttaa meitä, voi meidät pysäyttää.

Ihminen juoksee unelmiensa kannoilla.

Joka tekee työtä miettien koko ajan muuta, tekee tosiaan työtä.

Kaikki kyyneleet eivät löydä kanavia.

Lakkaamme ajattelemasta, jos siihen tulee liikaa syytä.

(teoksesta Alastomuuteen puettu, 2004)

Aforismit © Lauri Sallinen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (April 2008)

Tiina Lehikoinen

Silmien määrä, neulallakin.

Sanat eivät tarkoita, eivät tietenkään. Ne tapahtuvat, tarkoittamattakin.

Aaltoja, silmä sen suolan tekee. Ja saarekkeen. Majakan. Sinne mentävä niiden, joilla valo.

Näköisyys ei tee todeksi. Laudat taloa. Nauloitta.

Sydäntä et voi pysäyttää, etkä kättä. Siinä totuusehdot matkalle.

(teoksesta Sitruunalumilyhtyjä, 2008)


Aforismit © Tiina Lehikoinen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2009)

Marko Laihinen

Älä anna kalaa tai leipää, vaan myy opetus oman onnen onkijaksi.

Hyvällä tuulella ollessaan variskin lentää kuin haukka.

En katso enää luonto-ohjelmia, ne kertovat nykyään vain ihmisestä.

Kohta seitsemän miljardia samalla aurinkoisella kivellä, emmekä vieläkään kosketa toisiamme.

Muistikuvat ovat aina tärähtäneitä.



Aforismit © Marko Laihinen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (April 2007)

Eemeli Hirvonen

Joku löytää parin, toinen hukkaa – sukkapyykkiä ja elämää.

Suhteeni filosofiaan, platoninen.

Tulevilta sukupolvilta voi lainata, eivät ne kapinoi.


Aforismit © Eemeli Hirvonen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2007)

Eero Suvilehto

Katsoi peiliin ja näki siellä tutun pyövelin.

Orjuus lakkautettu! Sillä on nyt uusi nimi.

Jumalten hännystelijöitä ei pidä luulla enkeleiksi.

Jokainen aikakausi luo niin pyhiä arvoja, että ne oikeuttavat sen rikokset.

Hyväntekijöiden saamattomuus ja pahantekijöiden ahkeruus ovat järkyttävässä tasapainossa.

Aarteita paljon mutta löytäjät harvassa.

Lapset ovat ihmiskunnan yritys viisastua.

(teoksesta Yksinäiset jumalat, 1993)



Kovat markkinat, kun myydään köyttä omaankin kaulaan.

Myytti yksilöstä pitää lauman läjässä.

Jumalat lähtivät. Jäi markkinavoimien armo.

Ei niin pahaa, etteikö jotain virallista hyvää.

Pitkälle pääsi mies elämässään, ei iloon asti.

Viikonloppuromansseja luonnon kanssa. Kukahan pettää ketä?

Jokainen helvettinsä sisustusarkkitehti.

(teoksesta Avattava varovasti, 1998)



Luovuuden metsästäjät sen helposti tappavat.

Hyvä nyrkkisääntö: jätä lyömättä.

Kasvoja kaupataan, kun ajatus ei myy.

Jos taivaskin valtakunta, kiitos ei.

Vallan liepeillä ja välistä helmankin alla.

Tekojesi verran elämän vieraskirjaan kirjoitat

Jäätiköt sulavat. Vielä löytyisi pala hattuun.

(teoksesta Kysyi sammakko tietä, 2007)



Aforismit © Eero Suvilehto

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2007)

Hannu Paronen

Valtaan pääsee arvostelemalla vallan väärinkäyttöä, vallassa pysyy väärinkäyttämällä valtaa.

Enemmän kuin mahdollisuuksien rajallisuus huolestuttaa mahdottomuuksien rajattomuus.

Moni asuu siellä missä sattuu.

Pieltä eivät jätä mihin mennä, eivät syrjää mihin heittäytyä.

Moni ihminen syntyy vasta lapsensa jälkeen.

Hyvä kirja pyyhkii pölynsä.

(teoksesta Aamu kävelyllä, 2005)


Aforismit © Hannu Paronen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2005)

Pauli Luoma

Näinä aikoina valheen vastakohta on hiljaisuus.

Joudumme sutena määkimään.

Muutama outo ihminen suu pirunkierteellä meidän kaikkien puolesta.

Ei köyhä ymmärrä asemaansa, heitä on eniten.

Nähdä ihminen hyödyllisenä: hän tulee pelastamaan maailman, jonka aiheutti.

(teoksesta Kyynluita, 2004)



Valta kiikaroi, suurimmat vääryydet ovat kontaktilajeja.

Politiikka paras tunnelmavalaisin.

Ylikansoittumisen vastustaja uskoo elämään.

Saatana tunnustaa ihmisen kokonaan, Jumala pirunhännän verran.

Tikka naputtaa puuta kuin otsaa. Olen luonnonystävä, mutta en näin paljon.

(teoksesta Kyynkieli, 2005)



Valkoinen on hain ja julmimman tappajan väri.

Köyhillä verokarhu, rikkailla mesikämmen.

Vain harhaluoti laulaa.

Kansalla ei ole valtaa, vain demokratia.

Kantapään kautta, sopiva etenemisnopeus.

(teoksesta Kyyoppi, 2006)


Aforismit © Pauli Luoma

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (Oct 2005, Oct 2006)

Paula Sainio

Elämä ei muistuta niinkään jatkokertomusta kuin kertausharjoitusta.

Kaikilla maailman ihmisillä pitäisi olla elämisen oikeus. Toisilla vain näyttää olevan siihen etuoikeus.

Muista: kiitollisuudenvelan voi maksaa kenelle hyvänsä lähimmäiselle.

Toinen ei ymmärrä. Toinen ei halua ymmärtää. Jälkimmäistä kavahdan.

Hyvä ystävä tulee kyllin lähelle kuullakseen, mutta pysyy kyllin kaukana nähdäkseen.

Maailmanparantaja on mielettömän tehtävän edessä. Ja niin mielekkään.

Meidän on suostuttava maksamaan siitä, että saamme tulevaisuudessakin nauttia kauniista luonnosta aivan ilmaiseksi.

On ihmisiä, jotka käyvät katkeruudella – ja päästöt ovat hirvittävät.

Kun kannamme vastuuta kaukana olevista, heistä tulee meille läheisiä.

(aforismit teoksista Avainsanoja (aforismit 1-4, 1987), Arkisanoja (5, 1989), Saatesanoja (6-7, 1991) ja Sellaiseksi kuin olet (8-9, 1999))



Aidon ihmisen ei tarvitse näytellä – mutta ei myöskään istua katsomossa.

Ota oppia lumisateesta. Se muuttaa maailman, mutta ei pidä ääntä itsestään.

Katumalla ei muuteta menneisyyttä, vaan tulevaisuutta.

Anna vihan välähtää, mutta älä jätä valoja päälle.

Kun olet antanut kaikkesi, huomaat, että sinulla on vielä kaikki tallella.

(aiemmin julkaisemattomia)



Aforismit © Paula Sainio

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2007)