Minna-Karoliina Heino

 

 

 

 

Pelto orastaa. Hiirenkorvat kuuntelevat.

Hengähdän ja sadat perhoset lennähtävät.

 

Edellä jäljessäsi, opettaja.

Korvaton kuppikunta.

 

Valjastusta edeltää naruttaminen.

Ohittamaton tarjous: kohtaaminen.

 

Kannan päässä uusi askel.

 

Värjötellä ohikulkevien tuulessa.

 

 

 

Aforismit © Minna-Karoliina Heino

Valokuvat © Sami Feiring (toukokuu 2015, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ympäristöineen, Helsinki)

Arno Kotro

Älä polta lippuja. Kaada tangot.

Tietä voi näyttää myös antamalla sitä.

Rakasta itseäsi, mutta tee se sinua rakastavien kautta.

Ruoho ei ole vihreintä siellä missä aita on matalin.

Ei pahinta se että ei voi elää näin. Vaan se että voi.

Mikä rakentavampaa kuin sydämen purkaminen?

Henkinen kasvu? Ensin ennakkoluulojen vanki, nyt jälkiluulojen vartija.

Etsin teitä itsestäni ulos. Juuri teitä.

Kun miettii ajan kanssa, ei ole yksin.

 

Aforismi on ainoa ismi, joka kaatuu liikaan kannatukseen.

 
(teoksesta Pysäytyskuvia (2004), paitsi kolme viimeistä aforismia aiemmin julkaisemattomia)
Aforismit © Arno Kotro

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (Aug 2009)

Lauri Sallinen

Aito rakkaus ei maksa mitään, mutta kopiot siitä ovat kalliita.

Ideologia leimahtaa kunnolla tuleen vasta silloin, kun sille löytyy kylliksi sammuttajia.

Kuka näyttelee elämässään, on itselleen sivuroolissa.

Älä kiertele totuutta tai valhe piirittää sinut.

Elämä on tie taivaaseen, taivas on tie elämään.

(teoksesta Hiljaisuudella on ääni, 2002)



Haemme suuntaa kun emme löydä syvyyttä.

Väistele kysymyksiä – ja ne osuvat tarkimmin.

Tyhmä on aseeton, mutta viisas ei hyökkää.

Tyydy vähään, siitä on pula.

Jos näet arvottoman ihmisen, olet sellainen.

(teoksesta Unet ovat herääviä, 2003)



Vain se mikä liikuttaa meitä, voi meidät pysäyttää.

Ihminen juoksee unelmiensa kannoilla.

Joka tekee työtä miettien koko ajan muuta, tekee tosiaan työtä.

Kaikki kyyneleet eivät löydä kanavia.

Lakkaamme ajattelemasta, jos siihen tulee liikaa syytä.

(teoksesta Alastomuuteen puettu, 2004)

Aforismit © Lauri Sallinen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (April 2008)

Paula Sainio

Elämä ei muistuta niinkään jatkokertomusta kuin kertausharjoitusta.

Kaikilla maailman ihmisillä pitäisi olla elämisen oikeus. Toisilla vain näyttää olevan siihen etuoikeus.

Muista: kiitollisuudenvelan voi maksaa kenelle hyvänsä lähimmäiselle.

Toinen ei ymmärrä. Toinen ei halua ymmärtää. Jälkimmäistä kavahdan.

Hyvä ystävä tulee kyllin lähelle kuullakseen, mutta pysyy kyllin kaukana nähdäkseen.

Maailmanparantaja on mielettömän tehtävän edessä. Ja niin mielekkään.

Meidän on suostuttava maksamaan siitä, että saamme tulevaisuudessakin nauttia kauniista luonnosta aivan ilmaiseksi.

On ihmisiä, jotka käyvät katkeruudella – ja päästöt ovat hirvittävät.

Kun kannamme vastuuta kaukana olevista, heistä tulee meille läheisiä.

(aforismit teoksista Avainsanoja (aforismit 1-4, 1987), Arkisanoja (5, 1989), Saatesanoja (6-7, 1991) ja Sellaiseksi kuin olet (8-9, 1999))



Aidon ihmisen ei tarvitse näytellä – mutta ei myöskään istua katsomossa.

Ota oppia lumisateesta. Se muuttaa maailman, mutta ei pidä ääntä itsestään.

Katumalla ei muuteta menneisyyttä, vaan tulevaisuutta.

Anna vihan välähtää, mutta älä jätä valoja päälle.

Kun olet antanut kaikkesi, huomaat, että sinulla on vielä kaikki tallella.

(aiemmin julkaisemattomia)



Aforismit © Paula Sainio

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2007)

Arto Seppälä

Kun menee riittävän syvälle metsään, tulee ihminen vastaan.

Lapsi ei puhu luovuudestaan; lintu lentää, kala ui, siinä se.

Silmätikulla on taipumus kasvaa häpeäpaaluksi.

Mene itseesi ja muista käyneesi.

Olisi halunnut valistaa kalaa: Älä karkaa kaiken kauniin perään!

(teoksesta Aika on oravanhammas, 1992)



Merellä maa on lähempänä kuin missään; se on mielessä.

Rakkaani, jos joskus löydät paremman kuin minä, toivottavasti se on se parempi minä!

Usko vie taivaaseen, tieto hädin tuskin Kuuhun.

Nainen odottaa yhdeksän kuukautta, äiti lopun ikäänsä.

Kaikki on mahdollista? Pelottavaa jo ajatuksena.

(teoksesta Unet kuin rakkaus, 1999)



Elinikä pitenee, lapsuus lyhenee.

Hän tarttui hetkeen ja oli pysyvästi koukussa.

Kun elämä painaa polvilleen, siitä ei ole pitkä matka vaakasuoraan.

Urheilulukio vaiko ilmaisulukio? Sota-ajan lapsi sai valita elämän.

Kivuliainta on parantuminen.

(teoksesta Sateenkaari, 2005)

Aforismit © Arto Seppälä

Valokuva / Photo © Sami Feiring (May 2006)