Mauri Lavonen

Kuolema on ateistille piste. Kristitylle kaksoispiste.

Ilonkyyneleet pyyhitään, surunkyyneleet eletään pois.

Jos kuolema kolkuttaa kantapäillä, vauhdin lisääminen saattaa pahentaa tilannetta.

(teoksesta Elämä pakenee, viisaus pysyy, 1998)


Moni kadehtii itseään viisaampia. Minä kysyn heiltä neuvoa.

Jos rakkauskirje muistuttaa anomusta, se saatetaan hylätä.

Luonnonlahjakkuus harvoin myöntää olevansa luonnonoikun lähisukulainen.

(teoksesta Ratsasta kanssani aamuun, 1999)


Nuoret rakastavaiset eivät osaa kuvitellakaan, kuinka hiillos lämmittää.

Vammaisuus on kaikkein kiusallisinta terveille.

Valta sokaisee ja jatkuvat aplodit tekevät kuuroksi.

(teoksesta Sylin lämpöä ja hengen paloa, 2002)


Moni markkinarako on osoittautunut ansaksi.

Älä julista tehneesi parannusta, vaan anna sen näkyä teoissasi.

Elämä ei tartu sinuun, ellet sinä tartu elämään.

(aiemmin julkaisemattomia)


Aforismit © Mauri Lavonen

Valokuva © Sami Feiring (Aug 2010)

Mirkka Rekola

Älä tee kuvaa. Kaikki on.

Sinä sanot sitä kuolemaksi, se sanoo sinua siksi.

Suukapula kiertää, tauti leviää.

Enemmän jalat maassa, sinä sanot. Haudata sinä minut haluat.

Missä se on, kun yksikään joka sen kokee, ei voi olla kokematta sitä kaikille?

Maailma katettu pöytä, siinä näet nälkäsi.

Jos tahto on vapaa, voiko se olla sinun?

(teoksesta Muistikirja, 1969)



Erakon pitkän iän salaisuus: ei nähnyt kenenkään kuolevan.

Tarpeeton pyyhitään yli.

Ilo on hyvä johdattaja, se on käynyt jo siellä, minne ollaan menossa.

(teoksesta Maailmat lumen vesistöissä, 1978)



Tyhjä on hauta ja taivasta myöten auki.

Kulkee kuin suojaisi polkua sateelta vanhus tuolla.

Aika pysähtyy missä vain niille, joita se ei sido.

(teoksesta Silmänkantama, 1984)



Älä nyrkkiä, heristä korvia.

Pölkkypäät, että minä näen teissä jumalankuvat.

Siitä mistä vaikenee tulee nähdyksi sana.

(teoksesta Tuoreessa muistissa kevät, 1987)



Aforismit © Mirkka Rekola

Valokuva / Photo © Sami Feiring (Aug 2006)

Erkki Juhani Melartin

Lehdet kellastuvat, lukijat punastuvat.

Monilla torkkupeite, mutta ei valppauden viittaa.

Elämän matkamittaria ei voi nollata.

Sodalla on jumalansa. Rauhalla vain enkelit.

Mieli arkkitehti, kieli rakennusmestari.


Aforismit © Erkki Juhani Melartin

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (June 2005, June 2009, June 2009)

Arto Seppälä

Kun menee riittävän syvälle metsään, tulee ihminen vastaan.

Lapsi ei puhu luovuudestaan; lintu lentää, kala ui, siinä se.

Silmätikulla on taipumus kasvaa häpeäpaaluksi.

Mene itseesi ja muista käyneesi.

Olisi halunnut valistaa kalaa: Älä karkaa kaiken kauniin perään!

(teoksesta Aika on oravanhammas, 1992)



Merellä maa on lähempänä kuin missään; se on mielessä.

Rakkaani, jos joskus löydät paremman kuin minä, toivottavasti se on se parempi minä!

Usko vie taivaaseen, tieto hädin tuskin Kuuhun.

Nainen odottaa yhdeksän kuukautta, äiti lopun ikäänsä.

Kaikki on mahdollista? Pelottavaa jo ajatuksena.

(teoksesta Unet kuin rakkaus, 1999)



Elinikä pitenee, lapsuus lyhenee.

Hän tarttui hetkeen ja oli pysyvästi koukussa.

Kun elämä painaa polvilleen, siitä ei ole pitkä matka vaakasuoraan.

Urheilulukio vaiko ilmaisulukio? Sota-ajan lapsi sai valita elämän.

Kivuliainta on parantuminen.

(teoksesta Sateenkaari, 2005)

Aforismit © Arto Seppälä

Valokuva / Photo © Sami Feiring (May 2006)