Näytetään tekstit, joissa on tunniste aitous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aitous. Näytä kaikki tekstit

15.1.2010

Johannes Ojansuu






Kysymyksien tarkoitus on valo. Vastaukset loistavat poissaolollaan.

Valo ilman varjoja. Autiomaa.

Me etsimme aitoa, alkuperäistä. Tähän perustuu ihmisen kaikki teeskentely.

Halusi kuolla, mutta pienissä erissä.

Totuuden luonne. Viimeistä huutoa.

Rivikansanedustaja: miten osuva termi se onkaan. Poliittiset sulkeiset.

Enemmistöjen moraalioppi. Mahdollisimman paljon hyvää tarpeeksi monille.


Aforismit © Johannes Ojansuu

Valokuvat / Photos © Sami Feiring (Dec 2009)

28.6.2009

Paula Sainio






Elämä ei muistuta niinkään jatkokertomusta kuin kertausharjoitusta.

Kaikilla maailman ihmisillä pitäisi olla elämisen oikeus. Toisilla vain näyttää olevan siihen etuoikeus.

Muista: kiitollisuudenvelan voi maksaa kenelle hyvänsä lähimmäiselle.

Toinen ei ymmärrä. Toinen ei halua ymmärtää. Jälkimmäistä kavahdan.

Hyvä ystävä tulee kyllin lähelle kuullakseen, mutta pysyy kyllin kaukana nähdäkseen.

Maailmanparantaja on mielettömän tehtävän edessä. Ja niin mielekkään.

Meidän on suostuttava maksamaan siitä, että saamme tulevaisuudessakin nauttia kauniista luonnosta aivan ilmaiseksi.

On ihmisiä, jotka käyvät katkeruudella – ja päästöt ovat hirvittävät.

Kun kannamme vastuuta kaukana olevista, heistä tulee meille läheisiä.

(aforismit teoksista Avainsanoja (aforismit 1-4, 1987), Arkisanoja (5, 1989), Saatesanoja (6-7, 1991) ja Sellaiseksi kuin olet (8-9, 1999))



Aidon ihmisen ei tarvitse näytellä – mutta ei myöskään istua katsomossa.

Ota oppia lumisateesta. Se muuttaa maailman, mutta ei pidä ääntä itsestään.

Katumalla ei muuteta menneisyyttä, vaan tulevaisuutta.

Anna vihan välähtää, mutta älä jätä valoja päälle.

Kun olet antanut kaikkesi, huomaat, että sinulla on vielä kaikki tallella.

(aiemmin julkaisemattomia)



Aforismit © Paula Sainio

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2007)