Torsti Lehtinen

Mitä useampia kättenpäällepanijoita, sitä enemmän jalkojenalleottajia.

Ihminen: tragedia nahkakansissa.

Väärinkäytön yleisyyden vuoksi pitäisi rauhoittavista lääkkeistä panna reseptille ensimmäiseksi raha.

Usko on kokeellista tietoa, jota ei voi todistaa.

Kristusta ei enää ristiinnaulita. Hänet teloitetaan Humen giljotiinilla.

(teoksesta Nuorallatanssija, 1987)


Syleilemme toisiamme kuilun yli. Jos irrottaudumme, putoamme.

Koirat ja kirjailijat hikoilevat kielen kautta.

Vain niille kannattaa selittää, joille ei tarvitse.

Olemme kaikki sotainvalideja, kolmanteen ja neljänteen polveen.

Ateismin historiasta päätelleen Jumalalla on yhdeksän henkeä.

(teoksesta Kuolemattomat sielut,1989 )


Teot uppoavat verkkoina veteen; sanat sätkivät kaloina kuivalla maalla.

Luokkatietoisuuden yleisin laji: minä ja muut.

Haluan tutustua juuriini, jotta en kompastuisi niihin.

Lupaavat pelastaa sieluni. Toivottavasti hoito ei ole tautia pahempi.

Uskontunnustukseni on lyhyt: En tiedä!

(teoksesta Mahdolliset maailmat, 2005)



Aforismit © Torsti Lehtinen

Valokuvat © Sami Feiring (elokuu 2010)

Eino Vastaranta

Kolkuttavalle avataan. Poikkeuksena omatunto.

Taivaan sini silmissä.

Olemme kaikki samassa veneessä, sanovat soutajille.

Kun vaadit muutosta, aloittavat sen sinusta.

Sotilas tottelee käskyjä. Yhdeksää.

Kuolema pitää toimittajan hengissä.

Viisasten juoma, syö aivosoluja.

Kysyivät mitä suomalaisuus on. Näytin kieltä.

Kävi eläintarhassa katselemassa petoja, jotka katselevat häkkieläimiä.

Puhuvat ongelmajätteestä. Sanoisivat reilusti ihminen.

Luonnon, eläinten, lasten, köyhien, puolustuskyvyttömien suojelijoita sanovat toisinajattelijoiksi. Pistääkö ajattelemaan?

Juuristaan pääsee eroon vasta mullan alla.



Aforismit © Eino Vastaranta

Valokuva / Photo © Sami Feiring (July 2009)

Maija Paavilainen

Kasvatus on houkuttelemista hyvään.

Jos käyttää tuntosarvia, ei tarvitse sarvia.

Ampumatta jääneitä nuolia ei tarvitse katua.

Hyvät ajatukset jatkuvat tekoina.

Tärkeämpää on viedä valoa kuin loistaa itse.

Kiire on ehtimisen este.

Mereen mennyt päivä nousee puhtaana huomiseen.

(eri teoksista)


Aforismit © Maija Paavilainen

Valokuva / Photo © Sami Feiring (Oct 2006)

Paula Sainio

Elämä ei muistuta niinkään jatkokertomusta kuin kertausharjoitusta.

Kaikilla maailman ihmisillä pitäisi olla elämisen oikeus. Toisilla vain näyttää olevan siihen etuoikeus.

Muista: kiitollisuudenvelan voi maksaa kenelle hyvänsä lähimmäiselle.

Toinen ei ymmärrä. Toinen ei halua ymmärtää. Jälkimmäistä kavahdan.

Hyvä ystävä tulee kyllin lähelle kuullakseen, mutta pysyy kyllin kaukana nähdäkseen.

Maailmanparantaja on mielettömän tehtävän edessä. Ja niin mielekkään.

Meidän on suostuttava maksamaan siitä, että saamme tulevaisuudessakin nauttia kauniista luonnosta aivan ilmaiseksi.

On ihmisiä, jotka käyvät katkeruudella – ja päästöt ovat hirvittävät.

Kun kannamme vastuuta kaukana olevista, heistä tulee meille läheisiä.

(aforismit teoksista Avainsanoja (aforismit 1-4, 1987), Arkisanoja (5, 1989), Saatesanoja (6-7, 1991) ja Sellaiseksi kuin olet (8-9, 1999))



Aidon ihmisen ei tarvitse näytellä – mutta ei myöskään istua katsomossa.

Ota oppia lumisateesta. Se muuttaa maailman, mutta ei pidä ääntä itsestään.

Katumalla ei muuteta menneisyyttä, vaan tulevaisuutta.

Anna vihan välähtää, mutta älä jätä valoja päälle.

Kun olet antanut kaikkesi, huomaat, että sinulla on vielä kaikki tallella.

(aiemmin julkaisemattomia)



Aforismit © Paula Sainio

Valokuva / Photo © Sami Feiring (June 2007)